Maurin blogi

[Mauri L]

Aloitan tässä vaan pikku kokeiluna oman blogini. Sehän onnistuu tuolta My Page kautta - voi jakaa kaikille, kavereille tai ihan itselleen vaan. Tänne voi tehdä linkin, lisätä kuvan tai liitetiedoston. Otin kuvan pois.

Nyt pitäisi pureutua kahteen asiaan tarkemmin: 1) mihin käyttötarkoituksiin ja -tilanteisiin tarvitsemme uusia välineitä ja 2) mitä ominaisuuksia wikeissä yms. uusissa välineissä on ja mihin käyttötarkoituksiin ja -tilanteisiin ne parhaiten soveltuvat. Asiasta saattaa löytyä paljonkin tietoa jo nyt, joten sitä pitäisi myös kartoittaa.

Jaiku
Jaiku on "mikroblogaamista", nykyään osa Googlea. Jaiku on jälleen uusi väline sosiaaliseen kanssakäymiseen. Asiasta kerrotaan näin "An activity stream is a log of everyday things as they happen". Olennaista on siis realiaikaisuus, mitä tapahtuu juuri nyt?

[Tuija Hildén]

...tärkeintä on noiden iloisten, juurikin ovella koulusta kotiin paukkaavien lasten nauru... etätyöntekijä ja lähiäiti (kerrankin oikeinpäin!) pääsi kuulemaan.

Olen juuri orientoitunut töihin Lapin pääsiäisen jälkeen, erämaaolosuhteista partiolaisten kanssa; pesulle ei pääse ennen kuin on lämmittänyt saunan ja kantanut tunturipurosta vedet, ulkoveeseessä -32... Opin reissussa, että alle 25 vuotiaat ei lähde mihinkään ilman viestimiä ja kannettavaa. Vanhat istui nuotiolla pakkasessa ja nuoret sisälläkämpässä mobiilien viestimiensä kanssa. Facebook tuntui gallupin mukaan olevan se Juttu.
Reidet huutaa vieläkin neljän tunturitelemark -päivän jälkeen.

Kata on rakennellut kaikenlaisia malleja ja onhan meillä tutkinnon suorittamisen ja koulutuksen mallit ja verkkokurssillakin on pohja. Olen ajatellut samaa - miksi malleja? Ne pitää olla lähtökohtana ja alun apuna, mutta kukin painelee sitten päämäärää kohti omia polkujaan, missä me ohjaamme.

Omalla kurssilla on käynyt niin, että opetus on luiskahtanut kovin henkilökohtaiseksi, kun kaikki oppijat ovat erilaisia ja tarvitsevat eri juttuja. Pitääkö se olla näin ja palveleeko meidän kokonaisuutta?

Omaa kurssia on kolme kuukautta kulunut ja verkko-oppiminen on edelleen kovasti hakusessa. Opettajalta tivataan tehtäviä uudelleen ja uudelleen ja kysytään mitä on palauttamatta, vaikka kaikki asiat on varmasti verkossa. Opea ei kiinnosta kontrolloida ja tärkeintä olisi se tekemisen prosessi, ei palautus yksinään. Reflektoimisen paikka taas. Houkuttaa palata helppoon vanhaan... täytä tämä paperi ja palauta opelle!

Olenkohan aikaisemmin kirjoittanut johonkin omalle sivulleni. Mikä on se meidän yhteinen blogi, mihin ajatuksia heitetään?

[kata hyva]

Ajatuksia, joita heräsi omaan työhöni tämän Maurin syötteen kautta:

Mitä tapahtuu juuri nyt?! Sekö tässä on tärkeintä ja ainoaa? Mikä loppujen lopuksi on oppimisen kannalta tärkeää? Oppiminen on kuitenkin kai pitkä prosessi?

Olen tämän päivän yrittänyt saada jostain kiinni ja tullut siihen tulokseen, että parasta ehkä kuitenkin näissä verkoissa on se, että asiat tulee dokumentoitua! Minun tehtävänäni oli tehdä mallia oppisopimukseen ohjaavasta koulutuksesta ja olen pääni puhki miettinyt, millainen se malli voisi olla. Olen sitä työstänyt aina silloin tällöin asiaa varten perustamassani wikissä ja tänään olen tutkaillut sitä, mitä olen sinne kirjoittanut. Ja näyttää siltä, että siellä on jo kaikki tarvittava!

Mallia ei vaan pidä käsittää sillä vanhalla tavalla (pino A4:a). Wikissäni olen aika kattavasti kuvannut sitä, mitä on tapahtunut ja omaa ajatuksen juoksuani. Miksi siis mallintaisin sen vielä toisen kerran? Ketä se palvelee? Toinen kysymys taas on se, että kuka ihme (paitsi Tuija :-) jaksaa kaiken ajatuskulun ja tapahtuneen lukea?

Prosessi on siellä; sen voi kuka tahansa lukea. Saa vaikka ottaa ja kopioida, se mitä olen oppinut on kuitenkin minulle tapahtunut ja siihen pääsen itse käsiksi omalla tavallani. Onko prosessi sitten toistettavissa? Pitäisikö sen olla?

Hohhoijaa.